sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Viimeisen lomaviikon saavutukset.

Loma sujahti nopeasti ja maanantaina alkaa taas arkinen aherrus. Maalit lattioihin ja kattoihin kävimme viikon aikana tilaamassa. Valinta kohdistui Ottosonin maaleihin. Keittiön kaappeihin valittiin väriksi antiikin valkoinen.
Ennen kun lattioita ja kattoja pääsee maalaamaan, pitää laittaa uunit ja muurit kuntoon.
Muurasin porstuakamariin tukimuurin uudelleen. Tukimuuri pitää yläkerran pönttöuunin paikoillaan. Hormin reikä jätettiin, johon saa  ilmastointiventtiilin asennettua. Pääsee sitten kodinhoitohuoneesta enimmät höyryt haitumaan.
Muurin tasoittelin tiilitasoitteella.
Valurautahellan tilan tasoittelin myös tiilitasoitteella. Takkauunin pinta pitää vielä tasoitelle ennen maalausta. Ajateltiin kokeilla pintaan Ottosonin Vit Putsfärgiä.
Sain viimein myös kaivinkoneen paikalle viimeistelemään pari keskeneräistä hommaa.
Heinälatojen välisestä katosalueesta kaivettiin pois ylimääräinen maa-aines ja kivet. Tilalle levitettiin kerros karkeaa mursketta. Samalla tasoiteltiin pihasta isoimmat  kumpareet pois.
Savusaunan perustukset kaivettiin myös esiin. Maata oli vuosien saatossa kertynyt nelisenkymmentä senttiä. Pitää alkaa pikkuhiljaa oikomaan saunaa ja vaihtelemaan alimpia hirsiä. Ties vaikka pääsisi jo ensi juhannuksena saunomaan.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Viimeinen lattia puretiin, uuni sai uuden takin ja hella uuden elämän.

Saatiin yläkerran kamarin lattia purettua. Ensin piti viimeistellä yläaulan lattia.
Purettiin pois viimeiset muutama neliö ja putsattiin roskat pois. Muutamia halkeamia piti liimailla ennen takaisinlyöntiä.
Alle tutuun tapaan paperi.
Lattia suunnilleen iskettynä takaisin paikoilleen. Raot tiivistyivät sen verran, että viimeinen lauta pitää uusia.
Yläkerran kamarin lattia purettiin, numeroitiin ja kuskattiin ulkorakennukseen odottamaan uusiokäyttöä. Lattialaudat ovat ainoastaan 25mm paksut, joten laitamme tilalle vähän vahvempaa vanhaa purkulankkua.
Välipohjassa eristeenä oli olkia, sammalta ja multaa.
Tässä eristeet imuroituna pois. Alakerran kamarin kattoa kannatteleva hirsi on irronnut ja painunut n. 10 senttiä. Pitää tunkata takaisin ja lyödä vaikka tapilla kiinni väliseinähirteen.
Tuvan takan pesän pohjalle valoin tulenkestävästä massata ohuen laatan suojaamaan punatiilistä pohjaa. Pesän seinätiilet sivelin ohuesti tulenkestävällä massavellillä.

Uunin rappaus saatiin valmiiksi lauantaina. Pinta vaatii vielä tasoituksen ennen maalausta. Hellan tausta ja hormiliitäntä muurattiin uudelleen. Vajaa kymmenen tiiltä uusittiin.
Högforssin purin palasiksi ja hiekkapuhallutin osat. Hiekkapuhalluksen jälkeen osat käsiteltiiin hellamustalla. Hellan sisältä oli muutama osa niin pahoin palanut tai haljennut, että hain Vöyriltä yhden hellan varaosiksi. Varaosahellan aion kunnostaa myös myöhemmin ajan kanssa.
Tästä se lähtee. Varaosahellasta otettu uunin sivulevyä ei ole hiekkapuhallettu, joten se on pienessä pintaruosteessa.
Sidontaliina on hyväapuväline kasauksessa.
Hellan uunin ylälevyn päälle valoin kerroksen tulenkestävällä valumassalla.  Lopputulos on ihan ok.
Hella ennen:
 ja hella nyt:

 Vielä sillä monet vellit keittelee.


maanantai 15. heinäkuuta 2013

Reissu Viroon ja tuvan kimpussa.

Käväistiin Virossa neljän päivän reissu. Tarkoituksena oli hakea tapetit koko taloon. Tallinnasta löytyy sisustusliike, Muster Sisustussalong, jossa on runsas valikoima perinteisiä paperitapetteja. Muunmuassa Morrisin tapetteja löytyy hyllystä kattava valikoima.
Kuvassa näkyy vain osa liikkeen tapettivalikoimista. Tupaan olemme päättäneen laittaa korkean helmipaneelin ja seinän yläosa tapetoidaan. Tuvan tapetiksi valikoitui Morrisin Strawberry Thief, jonka kuvio on vuodelta 1883.
Rätkä siinä vetelee mansikat parempiin suihin. Hintaesimerkkinä tämä tapetti maksoi 46,50 euroa/rulla. Morrisin neliväriset tapetit suomessa maksavat yli 90 eur/rulla. Hintataso on edullinen suomeen verrattuna. Sanduddin Isoäidin aikaan tapettien hinnat olivat 18-19 eur/rulla. Paikallisessa Starkissa rullat maksavat 47,50 euroa. Duron Gammalsvensk -malliston rullahinnat olivat 27 euron paikkeilla rulla. Seinäruusun verkkokaupassa rullat 59 euroa. Mukaan tarttui 50 rullaa eri valmistajien tapetteja joten päästiin 1500 - 2000 euroa suomea halvemmalla.
Muutakin nippeliä tuli hankittua. Sepän takomia tuotteita mm. kenkälusikka ja ovikolkutin. Keskiviikoksi luvattiin Tallinnaan sateita, joten ajoimme Pärnuun sadetta pakoon. Pärnu vaikutti paikalta, jonne voisi mennä pidemmäksikin aikaa lomailemaan.
Pärnussa oli aurinkoista ja lämmintä. Hiekkarannat on Pärnussa mahtavat.

Huvin jälkeen jatkuu taas remontti.
Tuvan takan tulipesä ja pohja korjattiin käyttämälla vanhoja tiiliä. Pesän seinälle vaihdettiin viitisentoista tiiltä.
Rappaustakin aloiteltiin jo kokeeksi. Rappina kalkki-sementtilaasti 0,6 mm raekoolla.
Takan pohjaan uusittiin kaksi kerrosta tiiliä. Pesän seinälle laitettiin uudelleen nokiluukku, joka oli jossain vaiheessa muurattu umpeen. Tästä luukusta putsataan hellan ja leivinuunin noet. Piikkailin takan pohjasta murentuneet laastit pois. Tiilestä muuratun pesänpohjan ja valetun takan pohjan väliin jätetään liikuntarako, joka täytetään hiekalla ettei lämpölaajeneminen pääse murtamaan valua.
Tässä valetaan betonista takan pohjaa. Ajattelin valaa vielä pesän pohjan tiilien päälle ohuen kerroksen tulenkesestävällä valumassalla sekä sivellä pesän seinätiilet samalla massalla.
Täyttelin liikuntasauman hienojakoisella hiekalla.
Hiekkapuhalsin hellan rikkinäisiä osia tänään, jotta on mukavampi sitten yrittää jollakin konstilla korjata osat käyttökelpoisiksi.
Funsailtiin mitä tehtäisiin tuvan kattohirsien kanssa, jotka on maalattu. Koeraaputuksessa maalikerrosten alta paljastui alkuperäinen ootraus.
Takkipuut ovat myös olleet alunperin ootratut.
Päätimme rapsutella ootraukset esiin. Katsotaan sitten maalinpoiston jälkeen mitä tehdään.
Rakennustelineillä maalin rapsuttaminen sujuu mukavasti. Teräväksi teroitetttu hiiliteräspuukko toimii hommassa hyvin. Veikkaanpa, että urakkaan kuluu vielä useita päiviä.

Tein viisitoista vuotta sitten vanhoista hirsistä ja lankuista puutarhapöytä-penkkikompleksin. Vaakatukina käytin uutta 4x4 patikkaa, kun sopivaa vanhaa hirttä ei ollut. Pintakäsittelyaineena käytin roslagin mahonkia. Viidentoista vuoden aikana pöytä on käsitelty kaksi kertaa. Jokin aika sitten penkki irtosi ja pöydän hirret alkoivat heilua. Ajattelin, että tuopas on lahonnut oltuaan 15 vuotta pihalla ympäri vuoden säiden armoilla.
Kiskaisin sahan käyntiin ja sahasin poikki penkin ja yhden pöytähirsistä.
Pöydän vanha hirsi on täysin kunnossa olevaa kovaa puuta, kuten myös penkin vanha lankku,
kun taas vaakapuina käytetty uusi tehokasvatettu 4x4 patikka on läpeensä lahonnut. Voiskohan tästäkin oppia jotain?

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kesäloma alkoi. Työmaallekin alkaa vähitellen ehtimään

Loman alkajaisiksi tuli tehtyä viikonlopun reissu mp:llä. Oleilua, saunomista ja rentoutumista Orilammella ja vierailu Verlan tehdasmuseossa oli ohjelmistossa. Verlan tehdasmuseo on tutustumisen arvoinen paikka. Kilometrejä tuli veteraanipyörään vajaat 1200 reissun aikana.
Kuvassa tehtaan kuivaamorakennus vuodelta 1893.

Maanantai meni vielä osittain työasioissa kuten tavallista. Iltasella huolsin kompressorit. Tiistaina viritettiin velipojan rättäriin peruutusvalokatkaisija.
Apinakiikku on melkein saman värinen kuin omani, mutta 28 vuotta nuorempaa vuosimallia. Rättäri on hauska peli ajella, siinä kiire unohtuu.

Tiistai-iltana mentiin vielä työmaalle puuhailemaan. Heinäladon tiilikatten painosta nytkähtänyt kattorakenne on aikomus oikaista. Silloin kun ovat tiilikatteen latoon laittaneet, eivät ole laittaneet vinokreevuja rakenteita tukemaan.
Yläkolmion hirteen porasin reiän, jonka läpi kierretangolla kiinnitettiin hirrenpätkä tukemaan yläkolmiota muutaman hirren matkalta. Kierretangon toiseen päähän sakkeli ja mutteri taljan kiinnittämistä varten. Vastapuoleisen seinän läpi sopivalle työskentelykorkeudelle laitettiin samalla lailla hirren läpi pultti taljan toisen pään kiinnittämiseksi.
Ladon ylähirrestä löytyi vuosiluku 1758. Joku torppa on saanut uuden elämän heinälatona.
Taljoja viritettiin yhteensä neljä kappaletta. Tässä viritellään viimeistä.  Pikkuhiljaa päivittäin kiristelemällä päädyt saadaan oikenemaan. Sitten kun katto on oikaistu, pitää tukea rakenne vinokreevuilla, ja vaihtaa rikkoutuneet tiilet ehjiin.
Keskiviikkona päätin käydä tuvan takkauunin kimppuun. Poltin ensin takan tyhjäksi sinne heitetyistä puukalikoista. Hormi veti hyvin. Pintarappaus pitää uusia joten vanhat pois.
Högforssi vaatii myös kunnostuksen. Sisuskaluja pitää joitakin vaihtaa ja tehdä uusi tulenkestävä valu. Tässä hellassa on niklaukset säilyneet kohtuullisen hyvinä. Näitä helloja kunnostavat yritykset yleensä hiekkapuhaltavat surutta myös niklaukset pois. Tämä hella ei oikeastaan vaadi muuta kuin pintaruosteen harjauksen ja sitten hellamustaa perään. Hellalle varattu tila sen verran kapea, että siihen ei mahdu Högforssin no. 5, joka on 16,5 cm No.6:sta leveämpi. Toinen hella no. 5 olisi sisuskaluiltaan paremmassa kunnossa. Kaipa sillekin vielä joku paikka löytyy.
Keittiökaapit saapuivat myös tänään. Kaapit tilattiin mittatilaustyönä puusepältä. Umpipuinen ns. perinnekeittiö. 

Kaapisto on oksatonta mäntyä, tasot öljyttyä tammea. Kaapit otettiin pohjamaalattuina, koska lopullista värisävyä ei ole vielä päätetty. Toisaalta siinä pääsee palkoille, kun itse maalaa.
Parin tunnin paukuttelun jälkeen noin puolet hommasta oli tehtynä.
Takan jalusta on valettu betonista, joten se ei tarvitse kuin uuden maalipinnan.