Loman alkajaisiksi tuli tehtyä viikonlopun reissu mp:llä. Oleilua, saunomista ja rentoutumista Orilammella ja vierailu Verlan tehdasmuseossa oli ohjelmistossa. Verlan tehdasmuseo on tutustumisen arvoinen paikka. Kilometrejä tuli veteraanipyörään vajaat 1200 reissun aikana.
Kuvassa tehtaan kuivaamorakennus vuodelta 1893.
Maanantai meni vielä osittain työasioissa kuten tavallista. Iltasella huolsin kompressorit. Tiistaina viritettiin velipojan rättäriin peruutusvalokatkaisija.
Apinakiikku on melkein saman värinen kuin omani, mutta 28 vuotta nuorempaa vuosimallia. Rättäri on hauska peli ajella, siinä kiire unohtuu.
Tiistai-iltana mentiin vielä työmaalle puuhailemaan. Heinäladon tiilikatten painosta nytkähtänyt kattorakenne on aikomus oikaista. Silloin kun ovat tiilikatteen latoon laittaneet, eivät ole laittaneet vinokreevuja rakenteita tukemaan.
Yläkolmion hirteen porasin reiän, jonka läpi kierretangolla kiinnitettiin hirrenpätkä tukemaan yläkolmiota muutaman hirren matkalta. Kierretangon toiseen päähän sakkeli ja mutteri taljan kiinnittämistä varten. Vastapuoleisen seinän läpi sopivalle työskentelykorkeudelle laitettiin samalla lailla hirren läpi pultti taljan toisen pään kiinnittämiseksi.
Ladon ylähirrestä löytyi vuosiluku 1758. Joku torppa on saanut uuden elämän heinälatona.
Taljoja viritettiin yhteensä neljä kappaletta. Tässä viritellään viimeistä. Pikkuhiljaa päivittäin kiristelemällä päädyt saadaan oikenemaan. Sitten kun katto on oikaistu, pitää tukea rakenne vinokreevuilla, ja vaihtaa rikkoutuneet tiilet ehjiin.
Keskiviikkona päätin käydä tuvan takkauunin kimppuun. Poltin ensin takan tyhjäksi sinne heitetyistä puukalikoista. Hormi veti hyvin. Pintarappaus pitää uusia joten vanhat pois.
Högforssi vaatii myös kunnostuksen. Sisuskaluja pitää joitakin vaihtaa ja tehdä uusi tulenkestävä valu. Tässä hellassa on niklaukset säilyneet kohtuullisen hyvinä. Näitä helloja kunnostavat yritykset yleensä hiekkapuhaltavat surutta myös niklaukset pois. Tämä hella ei oikeastaan vaadi muuta kuin pintaruosteen harjauksen ja sitten hellamustaa perään. Hellalle varattu tila sen verran kapea, että siihen ei mahdu Högforssin no. 5, joka on 16,5 cm No.6:sta leveämpi. Toinen hella no. 5 olisi sisuskaluiltaan paremmassa kunnossa. Kaipa sillekin vielä joku paikka löytyy.
Keittiökaapit saapuivat myös tänään. Kaapit tilattiin mittatilaustyönä puusepältä. Umpipuinen ns. perinnekeittiö.
Kaapisto on oksatonta mäntyä, tasot öljyttyä tammea. Kaapit otettiin
pohjamaalattuina, koska lopullista värisävyä ei ole vielä päätetty. Toisaalta siinä pääsee palkoille, kun itse maalaa.
Parin tunnin paukuttelun jälkeen noin puolet hommasta oli tehtynä.
Takan jalusta on valettu betonista, joten se ei tarvitse kuin uuden maalipinnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.