Helteistä välittämättä.

Koko viikon on lämpömittari varjossa osoittanut 27 -30 asteen lukemia. Helle ei haittaa, mutta liikkeet käy vähän verkkaisemmiksi. Ikkunoita ja ikkunanraameja olemme kunnostelleet. Tässä yksi huonokuntoisimmista kehyksen kruunuista.

Molemmat päät olivat surullisen näköisessä kunnossa.

Sentin verran pinnasta puu on vielä kovaa.

Poistin lahot osat ja laitoin paikaksi palan vanhaa lattialankkua.

 Kruunun yläosaa korvasin noin 5 sentin vahvuudelta. Muodon sahasin lehtisahalla.

Tässä kruunu korjauksen jälkeen.

Ja korjatut raamit maalausta vailla.

Sain lainaksi isältäni vanhan lasiveitsen. Veitsi on lähes 70 vuotta vanha timanttiveitsi. Uskomattoman hyvä vetämään naarmua. Kun jokin aika sitten kävin ostamassa kunnollisen lasiveitsen, lasiliikkeen ammattilainen suositteli timanttiveitsen sijaan kovametalliveistä. En tiedä onko nykyajan teollisuustimanttiveitset sitten huonompia kuin 70 vuotiaat veitset, mutta tämä hakkaa kyllä hyvän kovametalliveitsen mennen tullen, eikä tuo ostamani kovametalliveitsikään huono ole.

Tervapääskyn poikaset alkavat putoilemaan pesästään. Tämä mätkähti eilen pihaan. Ensin koitettiin muutaman kerran harjoitella lentämistä, mutta siivet eivät vielä kantaneet. Kiipesin sitten tikkailla palauttamaan junnun takaisin pesään kasvamaan, ettei kissimirrit syö.

 Käytiin myös eilen illalla Maksamaan saaristossa uimassa. Veden lämpötila oli 26 astetta.

Tämä savusauna pystytettiin mökkitontin ensimmäisenä rakennuksena joskus 80-luvun alkupuolella. Sauna on veistetty vanhoista hirsistä.

Mukava yksityiskohta saunassa on puulukko. Tällaisilla puulukoilla suljettiin vilja-aittoja rautakaudella. Lukossa on nerokas lukitusmekanismi, joka avataan puisella avaimella.

Ensimmäinen paikallaan.

Viikon aikana on sadellut ja ukkostanut lähes päivittäin. Viljamakasiiniin järjestettiin maalaamo, jotta kunnostus etenee sateesta huolimatta.

Irroitimme viljalaarista etuseinän niin saamme maalatut pokat nostella laariin kuivumaan. Maalauspöytänä toimii vanha "palju"

Päätytupaan tulevat ulkopokat saranoitiin vanhoilla saranoilla. Pintamaali puuttuu vielä.

Saranat sisäpokiin saapuivat keskiviikkona. Saranat ovat Eskislstunalaisia uusiotuotantosaranoita.

EskilstunaKulturbeslagin tavarat löytyy myös Quriosa Interiorin valikoimista.

Kahdesta vanhasta ulkopokasaranasta puuttui saranatappi, jotka piti hommata uudet.

Sormihaat on vanhoja useiden vuosien aikana eri paikoista talteenotettuja. Muutamia pyrstöhakoja jouduin ostamaan lisää.

Ensimmäinen kunnostettu tuvan ikkuna saatiin paikoilleen. Raameja varten tasoittelin pikkuisen hirttä karmin alapuolelta.

Kehykset paikoillaan Enää tarvitsee laittaa vaan loput kuntoon.

Lauantai meni sitten muissa puuhissa. Lämmitin maauunia rosvopaistia varten noin viisi tuntia.

Kuopasta hiillos nostettiin peltihäkkyräviritelmällä pois yhdellä kertaa. Samalla häkkyrällä hiillos laitettiin takaisin paistien päälle.

Paistit uunissa. Sitten odottelua viitisen tuntia. Lihaa oli yhteensä vajaa 7 kiloa.

Lammasta, entrecotea ja kasleria.

"Hyvä ruoka, parempi mieli."

Päivitystä sadetta pidellessä

Pitkästä aikaa iski ukkoskuuro ja keskeytti ikkunaprojektin. Hyvää tekee pieni sade. Ikkunanpokia on saatu kunnostettua pintamaalausta vaille valmiiksi 24 kappaletta, eli kolmasosa isoista pokista. Näiden lisäksi vielä on kunnostettava 7 haukanikkunaa. Karmien kehyksiä on valmiina kaksi isoa, eli jäljellä 16 isoa ja 7 pientä. Karmitkin pitää vielä korjailla, rapsia ja maalailla, joten puuhaa riittää.

Loput kehysten koristelaudat tein sarjatyönä  valmiiksi.

Vanhan mallisia ikkunan kulmarautoja teetin laserleikattuna. Eskilstuna Kulturbeslag tekee uusiotuotantona melkein samanlaisia rautoja, mutta niissä on naulanreikä raudan kulmassa. Ongelma syntyy kun naula tahtoo osua samaan paikkaan pokan liitostapin kanssa. Nämä raudat ovat olleet kiinnitettynä nauloilla, ei ruuveilla. Teettämällä sain juuri samanlaisia kuin entiset ja hinta tuli reilusti halvemmaksi.

Kävin pelastamassa erään kuusen juurelta vanhoja ikkunoita.

Tämä poka on ollut kotitalossani vuonna 1828 rakennetussa talossa. Muistan pikkupoikana ollessani, kun näitä pokia oli kasvilavan katteena.

Pari hienoa pokaa. Saa nähdä löytyykö näille joskus jotain käyttöä.

Irroittelin pokista kaikki jäljellä olleet puhalletut ruudut. Koko on juuri sopiva haukanikkunoiden ruutujen korjaukseen. Puhalletun lasin värisävy on vihreä. Vasemmalla on 2mm vahvaa vedettyä lasia, oikeanpuoleinen on 1mm vahvaa puhallettua lasia.

Niittokoneen sain lyöntiin. Kesti jonkin aikaa kunnes löytyi oikea ajonopeus. Liian hiljaisella vauhdilla niittokone tukkeutui, liian kovalla vauhdilla koko keksintö varmaan menee rikki. Homma meni putkeen niin kauan kunnes osittain lahonnut puinen sivuunheittosiipi katkesi.

Elikot on viihtyneet ulkona hyvin. Tämä tässä lepää frisbeen päällä ja pesee rääpät silmistä.

Pienempi katti hukkuu helposti ympäristön väriin.

Taloon ompi tehty muutoksia aikojen saatossa

Julkisivun frontispiisin ikkunoiden kunnostuksen yhteydessä korjaan myös ulkolaudoitusta ja laitan laudoituksen alle bitumipaperin tuulensuojaksi.

Vuorilautojen alta löytyi maalaamattomia hirsiä, vaikka muuten talon hirret ovat kauttaaltaan punamullalla maalattuja. Tätä sitten ihmettelin tuokion.

Tarkemmin kun katselee, niin vuorilaudoituksessa näkyy vanhat haukanikkunoiden paikat. Taloon on rakennettu frontispiisi todennäköisesti samalla, kun se on tälle paikalle 1890-luvulla siirretty. Frontispiisin ikkunat ovat myös tyyliltää nuorempaa mallia kuin koillispäädyn tuvan alkuperäiset ikkunat. Myös karmien kehyspuut ja kruunu on pelkistetympää tyyliltään kuin alkuperäiset kehykset.

Alkuperäinen vanha kehyspuu ja kruunu. Ylälaudassa on kohokuviointi. Kehykset on kasattu tappiliitoksilla.

Frontispiisin kehyksissä on kruunu pelkistetympi ja ylälaudasta on jätetty kohokuvio pois. Näissä myös on tappiliitokset.

Tuvan ja alakerran kamarien ikkunat on uusittu 1930-luvun lopulla, jolloin kehyksen pystylautoja on jouduttu kaventamaan leveämpien karmien vuoksi. Samalla on hukattu ylälaudan kohokuviointi.

Päätin palauttaa tuvan ja kamarien kehyspuut lähemmäksi alkuperäistä mallia. Vanhasta laudasta tein uuden ylälaudan kohokuvioineen. Höylä ja yläjyrsin apuvälineinä.

Tässä ensimmäinen tuvan karmin kehys kunnostettuna ja maalausta vailla. Enää seitsemän jäljellä.
Pokien kunnostus jatkuu myös. Tässä yksi tapa paikkailla pokan puuosia:

Muuten melko hyväkuntoisesta pokasta puuttui pala pystyn alaosasta. 

Poistin paikattavasta kohdasta maalia ja tasoittelin paikattavaa kohtaa taltalla ja puukolla. Paikkapalan tein varaosapokasta puukolla veistämällä oikeaan muotoon.

 Tässä valmis paikka.

Välillä pitää joutaa harrastuksienkin pariin. Notkistelin vanhaa niittokonetta. Kone toimii muuten, mutta terää liikuttava luisti oli katkennut vanhasta hitsauksesta.

Terä irti kokonaisena ja hitsaukseen. Katsotaan myöhemmin onnistunko niittämään heinät pellolta tällä vehkeellä.

Eräänä iltana tuli kaivettua kuoppa maauunille. Uunin pohjan viimeistely meneillään. Tarkoitus olisi joku ilta laittaa kunnon rosvopaistit.

Ikkunoiden kunnostus jatkuu

Viimeiset pari viikkoa ollaa pikkuhiljaa kunnosteltu ikkunoita. Nyt kun alkoi loma, niin saattaa saada enemmän aikaankin.

Ikkunan raamin lahoihin osiin käytin paikkavärkkinä vanhan alapuuta. Liitoksen varmistelin vielä tapeilla.

Alalaudan tein uuden sopivan paksuisesta vanhasta ladonseinälaudasta, jonka höyläsin pinnasta.

Pohjamaalaus 50 % vernissalla ohennetulla pellavaöljymaalilla.

 Alapuu ja välipuu korvattu uusilla osilla.

Pohjamaalauksen jälkeen pokat lasitettiin ja kitattiin. Tappiliitoksiin veistin sopivat tapit.

Vanhat helat pudistin maaleista lipeäkylvyssä.

Kylpyyn joutui epähuomiossa myös muutama alumiininen sormihaka. Alumiini reagoi voimakkaasti lipeän kanssa muodostaen vetyä. Tuli hoppu ottaa alumiinit pois sopasta, kun soppa meinasi kuohua yli.

Tässä puhdistettuja heloja. Puhdistui nuo alumiinisetkin hyvin maaleista.

Ennen pintamaalausta kiinnitettiin ulkopuolen pokiin vanhat puhdistetut kulmaraudat. Nämä kulmaraudat puhalsin lasikuulalla ja pohjamaalasin. Kiinnitys vanhoilla messinkiruuveilla.

Rikkoutuneiden ruutujen tilalle leikkasin vanhoista2mm ikkunalaseista sopivia ruutuja. Investoin kunnolliseen lasiveitseen ja lasipihteihin. Olipa yllätys miten helposti lasi napsahtaa halki kun on oikeanlaiset välineet.

Luulin, että tuvan 30-luvun lopulla uusittujen pokien kanssa ei tarvitsisi tehdä puusepänhommia, mutta olinpa väärässä. Ensimmäisessä työn alle otetussa pokassa tippapuu oli pahoin lahonnut ja välipuu reilusti mutkalla.

Helpoin ratkaisu välipuun korjaukseen on hakea heinäladon kätköistä sopivaa aihiota uuden tekemiseksi. Vasemmanpuoleista välipuulistaa on minulla ollut muutama metri varastossa ainakin 15 vuotta. Pienellä modifikaatiolla tuosta saa vielä melkein samanlaista.

Liitoksen sovitus aivan nappiin.

Tässä osat sovitettuna paikoilleen. Tippapuun paikkasin vain tarpeellisessa määrin korvaamalla lahon uudella puulla.

Seinälaudoitusta pitää paikkailla samalla ikkunoiden korjauksen kanssa. Ostin paikkalaudaksi vanhoja leveitä ladonseinälautoja.

Välillä pitää harrastaa muutakin kuin remonttia. Sain Agrian nippuun ja kokeilin miten niittokone toimii. Niittokoneeseen pitää lisätä sivuille siivekkeet, jotka ohjaavat niitetyn heinän ajouran keskelle. Nyt heinä kaatuu niittämättömän heinän päälle ja tukkii niittokoneen.

Se on pikku-Lilli päässyt kans jo ulos. Unohtui muuten lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi pihalle. Aitassa vietti yönsä.