Tilaongelmaan helpotusta näkyvissä.

Toinen yläkerran huone alkaa uhkaavasti valmistumaan. Seinät levytettiin 22 mm huokoisella kuitulevyllä jotka esiliisteröitiin kertaalleen ennen tapetointia.

Levyjen saumat paperoitiin liikuntasaumalla. Valkoisessa saumanauhassa ei ole liisteriä.

Kuivuttuaan saumanauha kiristyy ja tasoittaa sauman. Sauma pääsee kosteusvaihteluiden mukaan liikkumaan vapaasti, eikä tapetti halkea.

Katto maalattiin kahteen kertaan Ottosonin mattavalkoisella pellavaöljymaalilla. Katon sutiminen on koko homman rankin vaihe. Käy jonkin verran ranteisiin ja hartioihin.

Tapetiksi tähän huoneeseen laitettiin Morrisin Golden Lily, jonka kuvio on alunperin vuodelta 1899.

Luzette -lamput sopivat hyvin tähän huoneeseen. Lattian maalasimme tänään ensimmäisen kerran. Sävynä on Ottosonin Silver gray sekoitettuna 50/50 titaanivalkoisella. Saattaa olla, että pintamaali tehdään harmaa 25%/valkoinen 75% seoksella. Maalaus toiseen kertaan muutaman päivän päästä niin huone on listoja vaille valmis.

Valokytkimeksi löytyi vielä rompelaatikosta pyöritettävä kruunukytkin.

Maalailua ja hirren pesua

Viime viikon aikana ollaan oltu tiistaita lukuunottamatta joka päivä jotain tekemässä  työmaalla. Parin kuukauden päästä pitäisi paikkojen olla siinä kunnossa, että voidaan alkaa suunnittelemaan muuttoa.

Yläkerran portaiden askelmien takana olevat välit olivat täynnä rapaa. Rapakerros oli maalattu päälle. Kaivoin ravat pois puukolla, imuroin ja hioin.

Askelmien taakse veistelin kolmiorimasta täytepalat niin on helpompi pitää portaikko puhtaana.

Iltaisin viikolla pestiin ja hiottiin lattioita maalauskuntoon. Viikonloppuna päästiin maalaamaan lattiat ensimmäiseen kertaan. Yläkerran lattioiden väri on 50/50 sekoituksella italiensk grön umbraa ja titaanivalkoista.

Yläaulan katto saatiin maalattua.

 

Yläaulan lattia maalattuna ensimmäiseen kertaan.

Seuraavaksi päästiin porstuan seinien kimppuun. Hirren pinnalta rapsittiin irti sanomalehden riekaleet ja lukematon määrä nupinauloja.

Sanomalehtien alta paljastui vuosiluku 1894. Olisiko talo siirretty tuolloin nykyiselle paikalleen.

Hirsien väleistä siistittiin enimmät sammaleet, jonka jälkeen hirret pestiin pellavaöljysaippualla. Levankilla reilusti hinkkaamalla ja huuhtelu vielä sienellä pyyhkimällä.

Puhdasta tuli ja seinä kirkastui silmin nähden. Peseminen on melko rankkaa puuhaa. Tämän seinän peseminen otti kahdelta ihmiseltä aikaa reilun neljä tuntia.

Lattian skrapausta, hiontaa ja katon maalausta

Yläkerran lattioita viimeisteltiin maalausta varten. Paksumpia maalikerroksia skrapattiin pois.

Löysästi kiinni olleet maalikerrokset lähti hyvin skrapalla. Tiukemmin kiinni oleva maali irroitettiin kuumailmapuhaltimen avustuksella.

Yläkerran huoneen katto maalattiin. Maali loppui kuitenkin kesken ja reilu neliö jäi maalaamatta. Pitää hakea maanantaina lisää maalia.

Portaikon kohdalta yläkerran aulan katto piti vielä rapsia puhtaaksi, jonka jälkeen vielä kevyt hionta käsipelillä.

Portaikon alla olevan komerotilan lattiaan lyötiin lankut. Ensin tuttuun tapaan voimapaperia eristekerroksen päälle.

Sirkkelillä lankkua poikki.

Lopuksi komeron ovi takaisin paikoilleen.

Oven yläpuolelle jäi vielä laittamatta laudoitus. Pääasia on kuitenkin päästä myös porstuan lattia maalaamaan.

Kaapit paikoillaan

Viikon aikana saatiin keittiökaapit asennettua. Vesijohdot kytkettiin saman tien keskiviikkona. Viikonloppuna jatkettiin maalausurakkaa. Tuvan lattia ja porstuan katto maalattiin toiseen kertaan.

Työtasoiksi valikoitui tammitasot. Saarekkeeseen laitetaan astianpesukone.

Laatikkojen vetimiksi valitsimme apteekkarinkahvat. Yläkaappien oviin tulee antiikkimessinkinupit. Keittiön kaapistot ovat ympäriinsä puuuta. Oikein hienoa puusepän työtä, kuten voi nähdä laatikoiden lohenpyrstöliitoksista. 

Heilautin Högforsin takaisin paikoilleen ja otettiin saman tien testisavut. Veto oli hyvä, eikä pölläytellyt sisään.

Sunnuntaina aloittelin yläkerran huoneen lattian koolausta. Niskahirsien kylkeen löin lankut passiin.  Pidempiin väliin pitää laitta lisäkoolingit, ettei lattia sitten liikoja notku.

Naisväki maalaili päätytuvan kattoa sillä välin kun nikkaroin yläkerrassa.

Kaappien asennusta ja maalailua

Maalausurakka jatkui viikonloppuna. Porstuakamarin lattia sai toisen maalikerroksen. Tuvan lattia maalattiin toiseen kertaan vain puoliväliin asti syystä, että näin päästiin aloittamaan keittiökaappien asentamista. Takan alaosa sai myös toisen maalikerroksensa, joten ensi viikonloppuna voidaan sovittaa Högforssia takaisin paikalleen.

Tässä vedetään skarprandia vapaalla kädellä. Putsasin kevyesti kiillotustahnalla vanhat nokiluukkujen kannet, niin, että patina jäi sopivasti jäljelle.

Porstuan katto maalattiin ensimmäiseen kertaan. Lauta imee maalia sen verran, että toinenkin maalauskerta on tarpeen.

Näin se homma etenee.

Korkeuksien mitoitus meneillään.

Koolasin seinälle laudat kaappien asennusta varten. Näiden lautojen päälle tulee vielä laatoitusta varten kipsilevy.  

Sähköjohtojen veto valaistukselle ja pistorasioille meneillään.

Yläkaapit asennettuna. Väliaikainen asennustukilauta joutaa pois.

Viimeistä alakaappia passaillaan samaan tasoon. Vielä pitää asentaa saarekkeen kaapit. Kaapiston kokonaiskorkeus on 260 cm, jolloin yläkaappien ja katon väliin jää tilaa n. 15 cm.

Kattojen maalausta ja muuta puuhaa

Ostin nipun 22 millistä kuitulevyä ja tarkoitus oli siirtää nippu kerralla suojaan. Ferkkuun trukkipiikit ja takapaino ja kokeilemaan.

Nippu kyllä nousi ilmaan, mutta takapainosta huolimatta takakumeissa ei riittänyt pito. Purettiin nippu sitten suosiolla talliin käsipelillä.

Tuvan lattian paikkapalat viimeistelin hiomalla nauhahiomakoneella.

Samaan aikaan apujoukot jatkoivat katon maalausta. Maali on todella riittoisaa ja peittää hyvin jo yhdellä sivelykerralla.

Tupakamarin ja porstuakamarin välisen oviaukon laitoin umpeen. Keskelle tukipatikka.

Äänieristeeksi 10 cm selluvillalevyä.

 Ja pintaan 12mm vaneri. Vanhoja tapetteja jätettiin levyjen alle jälkipolville ihmeteltäviksi.

Katon maalausurakka edistyi huikeaa vauhtia, kun oli tehokasta apuvoimaa paikalla.

 

Tuvan katto saatiin maalattua. Tapetoitavat alueet ehdittiin myös esiliisteröidä.

Samoin tupakamarin katto saatiin maaleihin ja seinät esiliisteröityä.

Keittiökalusteet saivat myös toisen maalikerroksen. Kaapisto on nyt valmis asennusta varten. Maalia kului vajaa litra kahteen maalauskertaan.
Saatiin oikeastaan ylihyvin valmista aikaan tänä viikonloppuna. Jos viikon aikana joutaa pesemään ja hiomaan tuvan ja kamarin lattian, niin päästään niitä ensi viikonloppuna maalaamaan.

Rakennusperintöä ja kattohommia.

Keskiviikkona veteraaniautoseuran ajelun kohteena oli Laihian kotiseutumuseo. Olen kyllä käynyt siellä pari kertaa aiemmin, mutta kävin kuitenkin verestämässä muistiani ja katsomassa tarkemmin joitakin yksityiskohtia. Laihian museo on pohjaltaan kokolailla samanlainen kuin meidän talo alakerran osalta. Ollaanhan sitä museon kanssa naapureita ja talotkin on samalta vuosisadalta.

 Kuva museon uuninpellinvetimistä. Jos innostun, niin teen samanlaiset.

Laihian museossa on samanlainen korkoossänky, kuin meilläkin on ollut. Meidän talosta peräisin oleva on maalattu jossain välissä harmaaksi. Sängyn nykyisen olinpaikan tiedän, mutta en ole siitä vielä kauppoja tehnyt.

Museon yläkerran vierashuoneessa on siisti kolmiorimalla peitetty hirsien väli. Jos vain lystiä riittää niin saatan tehdä samalla lailla päätytuvan väliseinälle.

 Lauantaina kävimme Ilmajoella Yli-Lauroselan talomuseolla rakennusperintöpäivillä.

Olin alunperin ajatellut tehdä metalliset kissinluukut, mutta Yli-Lauroselan malli alkoi tuntua paremmalta ja helpommin toteutettavalta ratkaisulta. Puinen luukku karmeineen on helpompi tehdä kuin metallinen.
Pohjalainen rakennusperintö ry esittäytyi ja piti kokousta lauantaina talomuseolla. Kaikki vanhoista pohjalaistaloista kiinnostuneet, omistajat, omistajiksi aikovat jne. liittykää mukaan toimintaan.
Pohjalainen Rakennusperinto Ry Facebookissa. Yhdistys on perustettu tänä keväänä ja toiminnasta tulee enemmän infoa omien nettisivujen kautta myöhemmin. Tässä linkissä tietoa, miten voit liittyä: http://koskenrannalta.blogspot.fi/2013/04/46-pohjalainen-rakennusperintoyhdistys.html.

Ehdittiin hyppöön lisäksi kuitenkin vielä kattojen kimppuun. Tupakamarin katossa olleet haltex-levyt oli naulattu sen miljoonalla naulalla kiinni. paklailin naulanreikiä umpeen, etteivät sitten loista ikävästi.

Tuvan katon paneelien saumaan liimasin voimapaperista uuden liuskan. Alunperin siinä oli pinkopahvia, joka oli sen verran repeillyt, että rapsittiin se pois. Lautojen puskusaumat on tehty sen verran hövelisti, että siistimpi tuosta tulee peittämällä sauma.

Kattolistan ja kattolautojen väliset raot täyti uudelleen pakkelilla. Entiset pelläväöljypakkelit oli tippuneet pois.

 

Noiden edellisten toimenpiteiden jälkeen päästiin sitten itse asiaan. Katon maalaus alkoi. Maaliksi valikoitui Ottosonin mattavalkoinen pellavaöljymaali.

Neljän lankun verran saatiin maalatuksi. Maalin peittävyys on hyvä. Periaatteessa yksi kerta riittää.

Kunnostin tuossa iltaisin jotessani vanhan makon vesipumpun, joka lojui tallissa yltä päältä pölyn ja rasvan peitossa. Tällaiset Strönbergin vanhat moottorit ovat lähes ikuisia. Huomaa pronssivaluinen kytkentäkotelo! Tässä oli laakerivika. Enpä ole ennen nähnyt yhtä loppuun ajettua kuulalaakeria. Uusin laakerit molempiin päihin, maalailin ja laitoin nippuun uudelleen. Tällä sitten voi vaikka pumpata pesuvesiä pihakaivosta savusaunaan.